Mitähän tänään on tapahtunut? Näyttelyn sivuilla on tänä päivänä käynyt pari sataa kävijää, mikä on moninkertainen määrä normaaliin ja jopa aikaisempiin kävijähuippuihinkin verrattuna. Mielenkiintoista. Voisiko joku vinkata mistä yhtäkkinen suosio johtuu?
Tämä herätti minut päivittelemään kuulumisia. Näyttelyn Ylivieskan käynti meni mainiosti ja paikallinen sanomalehti teki näyttelystä jutun lehteensä, tosin en ole vielä nähnyt sitä, koska eivät lähettäneet sitä minulle. Ylivieskassa näyttelyä pystyttäessä löysin pari aikaisempaakin juttua jotka Nivalan toimittajat olivat näyttelystä tehneet, mutta niistäkään minulle ei ikävä kyllä oltu kerrottu. Hyviä kuitenkin olivat, kiitokset ammattitaitoisille toimittajille. Todella mukavaa, että Tillari-Gallerian henkilökunta oli huomannut leikata jutut talteen minulle :)
Tällä hetkellä näyttely on jo kolmatta viikkoa esillä Vaasan ABC:llä. Näyttelyn siirto Vaasaan onnistui Eero Mäkelän ja hänen työkaverinsa ansiosta, kiitokset heille. Kuvat ovat esillä ABC:n yläkerrassa, joka on kieltämättä hiukan syrjässä, mutta toivottavasti ABC:n porukka on saanut askarreltua jonkinlaisen kyltin osoittamaan näyttelytilaan. Seuraava ja viimeinen näyttelypaikka onkin sitten Power Truck Show, minkä jälkeen näyttely puretaan viimeistä kertaa ja kuvat toimitetaan omistajilleen.
Niin, tämä näyttelykiertue alkaa olla päätöksessä vaikka syksyllä tuntui että kymmenen esilläolokuukautta on hurjan pitkä aika. Ja onhan se, toisaalta, monen monta paikkaa on matkan varrelle mahtunut ja voin vain arvella kuinka moni ihminen on kuvia vilkaissut, kuka pitempään, kuka ohimennen. Monta asiaa on myös järjestäjä saanut ottaa huomioon, mutta kyllä kokemus helpottaa sitäkin, viimeisissä paikoissa alkoi jo tietää mitä tekee. :)
Paljon olen oppinut ja paljon saanut. En olisi jättänyt tekemättä.
Minulta kysytään usein mitä seuraavaksi. Muutamia näyttelyideoita on kyllä käynyt mielessä, mutta onhan tällainen projekti aika iso juttu pitää pystyssä, joten en ihan heti varmaan ala rakentaa toista… Ei sitä toki laakereille jäädä lepäämään, jotain pientä muuta on kehitteillä, mutta uran rakentaminen ja siihen liittyvät projektit saavat nyt pääroolin elämässäni. Olen onnekseni päässyt näkemään logistiikka-alaa monelta eri kantilta ja uusin niistä liittyy erikoiskuljetuksiin. Opinnäytetyössäni tutkin asiaa kuljetusliikkeen näkökulmasta ja nyt saan työtehtävissäni tutustua asiaan tienpitäjän vinkkelistä. Kaikki tämä kokemus on vain vahvistanut tunnettani siitä, että ala on oikea ja nyt vain toivon saavani toiveitani vastaavan työmahdollisuuden johon voisi sitoutua hiukan pidemmäksi aikaa. Kuvaaminen on kuitenkin ollut ja tulee varmasti olemaan yksi rakkaimmista harrastuksistani, toivottavasti jossain vaiheessa enemmänkin. Nyt vielä suuremmalla syyllä, sillä olen onnellinen Canon EOS 50D:n omistaja, jonka sain valmistujaislahjaksi sukulaisilta, ystäviltä ja itseltäni :)
